Perjantai 26.7. – Kolmas hippu

Ja eikun Arska paistaa heti aamusta. Yöllä oli ollut taas viileää ja osalla olikin ollut tarvetta lisätä vaatetusta. Kannattaa muistaa, että kunnon makuupussiin ei kannata laittaa liikaa vaatetta päälle, koska on vielä kylmempi. Jos nukkuu taas Takakylän marketin kahdenkympin makuupussissa, niin silloin kannattaa laittaa villahousutkin. Yhtä kaikki, toinen yö takana ja uusi päivä edessä. Unihiekat silmistä ja aamutoimiin.

Vesannon ryhmässä on oivallettu oikein rento meininki

Vesannon ryhmässä on oivallettu  rento meininki oikein jo aamusta.

Aamutoimiin kuului pisut ja pesut. Aamiainenkin valmistui ja sai murua rinnan alle pötsin painikkeeksi. Sillä taas jaksaisi lounaaseen asti mennä.

Aamun ohjelma alkoi tutusti lipunnostolla ja raamiksella. Toiminnallisessa osuudessa pohdittiin isosten johdolla anteeksiantamista. Ryhmissä valmisteltiin pieniä näytelmiä tilanteista, joissa anteeksipyyntö ja antaminen tulevat kysymykseen. Anteeksipyytäminen on vaikea paikka monelle, vaikka se helpottaa niin omaa ja kuin myös loukatuksi tulleen ahdistusta.

Näytelmäimprovisaatiota anteeksiantamuksesta

Näytelmäimprovisaatiota anteeksiantamuksesta.

Ryhmät kokoontuvat

Ryhmät kokoontuvat isosten johdolla.

Leirialueella on myös ohjaajien teltta. Punaisessa teltassa ohjaajat vierailevat hakemassa apua kahvihampaan kolotukseen, rupattelevat mukavia leiriläisistä ja istahtavat hetken varjossa.

Kahvinpuutetta?

Kahvinpuutetta?

Raamiksen jälkeen siirryttiin taas pelaamaan eilen esiteltyjä stratego- ja kaaospelejä. Kolmas ryhmä istahti iltanuotiopaikalle ja oli laulutuulella. Pekka Nyman ja Konsta Hotti Kuopiosta sekä Niklas Vartiainen Lappeenrannasta säestivät lauluhetkeä.

Kaaos on mielenkiintoinen lautapelin ja maastopelin sekoitus. Tarkoitus on edetä pelilaudalla noppaa heittämällä. Edetä saa vain, jos vastaa kysymykseen oikein. Kysymyksen numero löytyy pelilaudasta, mutta sepä ei olekaan ihan niin helppoa. Nimittäin maastoon on piilotettu tuon numeron kanssa koodi, joka pitää löytää. Saatuaan koodin selvitettyä, voi mennä esittämään sen pelin ohjaajalle, joka kysyy kysymyksen. Tietää juoksua metsässä piilotettujen koodien perässä.

Kaaos -koodi

Kaaos-koodi.

Oikea vastaus ja nopan heitto!

Oikea vastaus ja nopan heitto!

Myös Stratego-kentällä koettiin jännittäviä hetkiä.

Jasmiina Savonlinnan ryhmästä onnistuu lipun ryöstämisessä

Jasmiina Heinolasta onnistuu lipun ryöstämisessä.

Pelien jälkeen olikin jo lounaan vuoro. Kyllä energiaa oli kulutettukin. Ruokana oli monien herkkua, jauhelihakastiketta, eikä millään kumiperunoilla. Isoset toimivat erinomaisina ja tasapuolisina ruuanjakajina. Nopeasti pöperöä poskeen, tiskaus ja sitten hieman vapaa-aikaa. Kioski kutsuu! Nuotiolla on myös mukava vuoleskella.

Varapäreitä ohjaajalle?

Varapäreitä ohjaajalle?

Lounaan jälkeen oli Vaskoolien vuoro. Ryhmät jakaantuivat eri Hippuihin toimimaan. Pian ”hävisi” 400 ihmistä Partaharjun mäelle.

Partahovin terassilla kävi pihinä. Ja suhina. Siellä maalattiin graffiteja Aleks Kääriäisen johdolla. Ja ihan laillisesti. Ensin tehtiin suunnitelma ja sen jälkeen aloitettiin kannuilla sprayaaminen. Hienoa taidetta muuten tulikin.

Aleks opastaa

Aleks opastaa.

Pienillä kevyillä vedoilla

Pienillä kevyillä vedoilla.

Ja tulosta syntyy Samulta, Danielilta ja Paavolta Pieksämäeltä

Ja tulosta syntyy Samulta, Danielilta ja Paavolta Pieksämäeltä. Whats up, Bro?

Kun kulkee rantasaunalta polkua pitkin melkoisen huikosen Kivilään, löytää sieltä Tarzaneja ja Janeja puista. Seikkailuvaskoolin köysiradat ovat rakennettu Faith Factorin toimesta Partaharjun vahvoihin petäjiin. Alueelta löytyy myös melontaa, kullanhuuhdontaa, pari lutusta koiraa, jättiläisen keinua ja liukuakin. Vierailu seikkailuvaskoolista on patikkamatkan arvoinen. Mahanpohjaa kutittaa ja kaveria auttamalla selviää radoista.

Polun varrella

Polun varrella.

Kaveria auttamalla eteenpäin

Kaveria auttamalla eteenpäin.

Hyvin kiikkuu!

Hyvin kiikkuu!

Melalla tehdään J-veto

Melalla tehdään ”J-veto”.

Toimintarastien jälkeen olikin hyvää aikaa mennä uimaan. Uinti ”Partavedessä” eli Salvosessa on virkistävää. Ilma on lämmin ja aurinko kuivattaa. Eikun MOLSKIS!

03_perjantai_047

Eilisessä haastattelussa huollolla oli toivomuksia leirin huoltoautojen suhteen. Leirin johto otti välittömästi yhteyttä italialaiseen maahantuojaan, joka toi näytille yhden mahdollisen huoltoauton. Valitettavasti auton pakoäänet olivat yöllisiin ajoihin liian kovat, joten päädyttiin edelleen jatkamaan vanhalla pakulla kuljetuksia.

Huoltoautoksi tarjolla.

Uusi huoltoauto tarjolla…

Saimme arvovieraita leirille. Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen perheineen vieraili leirillä, teki epävirallisen ”piispantarkastuksen” ja osallistui iltaohjelmaan. Piispa maistoi leirimuonaa keittiökatoksella.

Piispa perheineen kalakeitolla

Piispa perheineen kalakeitolla.

Iltaohjelmassa oli vuorossa näytelmä Nepalista. Siirryimme Partaharjun isolle iltanuotiopaikalle Salvosen rannalle. Pienelle, omalle iltanuotiopaikalle mahtunut joukko tuntui kuin kasvaneen ja täytti penkkirivejä. Pääsimme avaamaan äänihuulia piispan johdolla, jolle ohjaajat olivat kertoneet ihan perättömiä ujoista leiriläisistä, joista ei lähde ääntä. Aaaaluette-huudot muuten kuuluivat varmaan Pieksämäelle saakka. Niin hyvin piispan johdolla huudettiin.

Piispan jälkeen kuulimme jatkoa leiritarinaan Kiisin kertomana. Nyt Vinku törmäsi käärmeeseen yöllisellä puskapissimatkallaan. Kaiken lisäksi ukkonen jyrähteli. Onneksi voi laittaa kädet ristiin ja turvallisesti nukahtaa suuremmas käres!

Tarinan jälkeen lähdimme Nepaliin Nunu-tytön tarinan siivittämänä. Hän on rampa dali-tyttö, joka löysi kristitystä sairaalasta itselleen uuden elämän. Tarina on muuten tosi.

Nepaliin

Nepaliin

Nepalissa uskotaan epämuodostumien olevan huonon karman seurausta ja häpeällistä. Pitkään joutui Nunu elämään erityksissä kaukaisessa kotikylässään, kunnes hänen äitinsä kuuli vastaavanlaisen tytön saaneen apua Yhdistyneen lähetyksen sairaalasta. Monien vaiheiden jälkeen Nunun isä vei tyttärensä sairaalaan.

Uusi elämä

Uusi elämä.

Sieltä tyttö yllättäen lennätettiinkin leikkaukseen Katmanduun, Nepalin pääkaupunkiin. Siellä toipuessaan Nunu oppi kirjoittamaan ja löysi kristinuskosta itselleen uuden toivon.

Rukouksesta voimaa

Rukouksesta voimaa.

Hän palasi kotikyläänsä kehitysprojektin sihteerinä. Nykyään Nunu on naimisissa ja auttaa muita vammautuneita Nepalissa. Tarinassa on vahva toivon ja uuden elämän viesti. Nunun tarinan meille dramatisoivat Titta Tunkkari, Antti Sevanto ja Pekka Nyman Suomen Lähetysseurasta.

 

Projekti

Projekti

Näytelmän jälkeen Jari-piispa siunasi meidät opettaen samalla maailman lyhyimmän rukouksen, ristinmerkin tekemisen.

Herra siunatkoon teitä...

Herra siunatkoon teitä…

Iltaohjelman jälkeen leiriläiset valuivat teltta-alueelle. Oli karjalanpiirakoita iltapalaksi. Pienen tauon jälkeen käytiin vielä Ristikiven kirkossa. Pikkuhiljaa alkoi pitkän päivän jälkeen unihiekka valumaan silmiin. Kömmittiin telttoihin iltatoimien jälkeen. Pian kuuluin vain rauhallinen syvä hengitys teltoista. Tuli yö.

 

 

 

Yksi vastaus artikkeliin ”Perjantai 26.7. – Kolmas hippu

Kirjoita kommentti tai terveisiä!