Lauantai 27.7. – Neljäs hippu

Unet silmistä ja arvatkaas mitä? No, Arskahan se siellä paistoi jo taivaalla. Ja nimenomaan jälleen aivan taivaansinisellä taivaalla.

Pussi kuivumaan

Makuupussit kuivumassa.

Viileät yöt nostavat kosteutta maasta ja auringossa on hyvä kuivattaa makuupussi aamulla aamiaisen aikana. Suojamuoveja ei tällä leirillä ole tarvittu – eikä toivottavasti tarvitakaan.

Aamu aukesi totutulla rutiinilla. Jotkut olivat yöllä puhuneet unissaan ja joku jopa kävellyt unissaan. Ei, nyt en tarkoita sitä joukkoa aamukukkujia, jotka kulkevat Laakkosen pakettiautolla ja tuovat ruokaa anivarhain aamiaista varten. He ovat ”The Huolto”. Heistä joku tai jotkut ovat hereillä läpi yön valmiina mahdollisiin tehtäviin.

Huoltotauko

Huoltotauko

Päivässä oli hieman sellaista dejavú-tunnelmaa. Tiedäthän sellaista tunnelmaa, että hetkinen, enkös minä ole tämän jo ennenkin elänyt. Aamutoimien jälkeen lipunnostoon, sitten raamikselle, sitten ryhmiin, sitten Strategoon, Kaaokseen tai Laulutuulelle… Sitä kutsutaan rutiiniksi ja leirillä se on hyvä. Ei tarvitse aina miettiä, mihinkä ja milloin. Tietää, millaista ohjelmaa on milloinkin tulossa. Vaikka ohjelmat toistuvat, ovat ne kuitenkin aina uusia, koska eihän kukaan kolmea aamua Strategoa pelannut, vaan ryhmien aamuohjelma vaihtui.

Asta-myrskyn muistomerkki

Asta-myrskyn muistomerkki opiston pihassa.

Olet saattanut ihmetellä juurakonkäkkärää Partahovin pääoven edessä. Se muistuttaa melkein päivälleen kolme vuotta sitten tapahtuneesta melkoisesta mylläkästä, joka nähtiin täällä Partaharjulla. Myrsky iski voimalla Salvosen rannoille. Kokonaista 1500 puunrunkoa kaatui alueella. Ja se on paljon. Ihme on se, että vain kaksi rakennusta, Tapiontupa ja Pätkä-Jussi, saivat pieniä vaurioita. Myrsky osui kahden leirin väliin ja meidänkin leirin jälkeen alkavan Partaharjun puhallinmusiikkileirin ohjaajat saivat tuntea Astan koko raivon. Kolme heidän autoaan rusentui puiden alle. Koko rytinä kesti vain kymmenisen minuuttia. Huh-huh! Jos haluat katsoa, millaista jälkeä myrsky teki, niin katso video osoitteesta: www.youtube.com/watch?v=KevqEKdhBpU

Karhu

Karhu opiston ovella…

Toinen mitä olet saattanut ihmetellä, on pääoven vieressä oleva karhupatsas. Se taas on muisto elokuvasta Ajan arvoitus, joka kuvattiin Partaharjulla, Siinä esiintyi Karhukuningas, jonka symboli tuo karhupatsas oli. Voit katsoa tuon hieman ajan patinoiman 24 vuotta sitten tehdyn elokuvan Vimeosta: http://vimeo.com/68141515

Leiriparlamentti koossa

Leiriparlamentti koolla pohtimassa leirin asioita.

Ohjaajat kahvitauolla

Ohjaajat kahvitauolla.

Pelailun jälkeen oli aikaa käväistä uimassa tai kioskilla. Leiriparlamenttikin kokoontui ennen lounasta ja laittoi tyytyväisenä merkille, että leiriläisiltä tullutta toivetta aamukaakaosta oli kuunneltu. Lounaaksi saatiin makkarakastiketta, joka maistui muuten hyvältä.

04_lauantai_20130727_019

Moi Paparazzi!

04_lauantai_20130727_017

Halonhakkuuharjoitukset.

04_lauantai_20130727_020

Ruokailua odotellessa voi pyöritellä vaikka lautasia. Maija Pieksämäeltä näyttää mallia.

04_lauantai_20130727_013

Makarakastike maistuu.

Lounaan jälkeen oli vuorossa Vaskoolien kolmas kierros. Kaikki saivat käydä kaikissa vaskooleissa, joten mielekästä tekemistä oli joka päivälle.

Partaharjun askarteluluokassa oli melkoista vipinää vaskoolipäivinä. Siellä valmistettiin puupillejä ja koruja. Hyvin vihelsivät pillit. Eikä kukaan ”laittanut pillejä pussiin”, vaan otti oman mukaansa. Erinäistä vislailua onkin kuulunut eri puolilta leirialuetta.

Puupillejä syntyy Jorma Juusosen osaavassa opastuksessa.

Puupillejä syntyy Jorma Juusosen osaavassa opastuksessa.

Jasmiina vuolee koloa pilliin.

Jasmiina vuolee koloa pilliin.

Jopa ohjaajat osasivat tehdä oman pillin. Tässä Varkauden Urpo Häkkisen tyylinäyte

Jopa ohjaajat osasivat tehdä oman pillin. Tässä Varkauden Urpo Häkkisen tyylinäyte.

04_lauantai_20130727_025

Toni Pyhäjärveltä valmistaa omaa koruaan.

Seikkailuvaskoolissa oli mukava Hippu, nimittäin koirahippu. Siellä oli kaksi karvaturria, Ron ja Vuk, Saksan kääpiöpystykorvia eli kleinspitzejä, jotka tekivät temppuja leiriläisten ohjeiden mukaan. Ne hyppivät renkaiden läpi, vilkuttivat, istuivat ja tekivät vaikka mitä temppuja. Ja palkinnoksi Ron ja Vuk saivat pieniä herkkuja.

Vuk hyppää!

Vuk hyppää…

...ja vilkuttaa.

…ja vilkuttaa!

Kullanhuuhdontapaikassa sai  etsiä ”kultahippuja” hiekasta vaskoolin avulla. Vaskoolissa pestään hiekka pois ja painava kulta jää sen pohjalle. Kullanhuuhdonta vaatii kärsivällisyyttä ja rauhallisia liikkeitä, ettei veden mukana mene myös kullat. Tiesitkö muuten, että kultahipuilla on koon mukaan hauskoja nimiä: hengetön alle 0,5 grammaa, saivare alle gramman, penikkatäi 1-2 g, täi 2-4 g, lutikka 5-9 g, russakka 10-14 g ja isomus yli 15 grammaa. Suurin Lapista löydetty kultahippu on Evert Kiviniemen 1935 Luttojoen latvoilta kaivama 392,9 gramman Evertin nimen saanut möhkäle.

Mitähän sieltä löytyy!

Mitähän sieltä löytyy!

Kaikki mikä kimaltaa, ei ole kultaa!

Kaikki mikä kimaltaa, ei aina ole kultaa!

Kanoottipisteessä sai kokeilla inkkarilla melomista. Malli periytyy Amerikan intiaanien kanootista. Kanoottiin nousemisessa on omat niksinsä, jotka hipun vetäjä Risto Luukkanen Mikkelistä kärsivällisesti leiriläisille selitti. Ja turvallisuuden vuoksi kanootissa pidetään aina pelastusliivejä päällä.

04_lauantai_20130727_034

Melalla tehdään niinkutsuttu J-veto. Kirjain kertookin hyvin, millaisella liikkeellä kanoottia vedetään eteenpäin. Kun sen oppii, niin kanootti kulkee hyvin vakaasti suoraan vaikka meloisi yksin, kuten Pikku Hiawatha usein tekee. Melominen on hauskaa ja siinä on lähellä luontoa.

Hiljaa lipuen

Hiljaa lipuen.

Vaskoolien jälkeen olikin aikaa käydä uimassa ja odotella sitten vaikka uusien kavereiden kanssa illan saapumista. Toki siinä välissä myös syötiin hernerokkaa! Taitaa olla tiedossa ilmalämmitteisiä makuupusseja.

Ryhmillä oli iltaohjelmana omat iltanuotiot ja tiedossa oli letunpaistoa!!!

Savut nousevat ryhmien nuotioista

Savut nousevat ryhmien nuotioista.

Miten se lettu voikin maistua niin hyvältä lämpimässä kesäillassa nuotion savun tuoksuessa ilmassa! Osa ryhmistä paistoi lettuja pienillä pannuilla ja osa isommilla muurikkapannuilla. Jokainen lettu on taideteos ja ainutlaatuinen. Samanlaista toista lettua ei ole.

04_lauantai_20130727_038

Tomera emäntä!

Tomera emäntä!

Lettukestejä odotellessa oli aikaa isosten vetämille leikeille ja kavereiden kanssa juttelulle.

Sonja ja Elina Kuopiosta

Sonja ja Elina Kuopiosta.

Leikkejä

Leikkejä.

Leiritunnelma alkaa olla kohdallaan

Leiritunnelma alkaa olla kohdallaan.

Savonlinnan lettujuhlat

Savonlinnan lettujuhlat.

Lettukestien jälkeen oli ohjelmassa vielä Illan viimeinen Ristikiven kirkossa. Nopeasti meni leirin kolmas kokonainen päivä. Pian leirialueen täytti uninen tuhina. Ja sen makuupussien ilmalämmityksen äänet.

 

 

 

Kirjoita kommentti tai terveisiä!